Matthew 15

Askanai akan sintore ämän.

1Karauk Parisi roat pak sintore ämän tamareäi roat pak ak Jerusalem menas koianik, Jisas keser totorin, 2“Owon nan tamareäum roat akas iken askanai akan sintore ämän wa tainoriäi? Ak o jauri akan ipiak an wa kosoriäi.”

3Jisas nukas owon Anut nukan ämän wa tainoriäi, ak akan askanai akan onok karar tainoriäi? 4Anut nukas äiewon, ‘Na nan momon aninan ämän tainor.’ Ko ätäi äiewon, ‘Inok ro ko kon momok anak jeimarai, karauk roat akas ko wena, meiäi.’

Kisim Bek 20:12,17

5Utianik, ak keser ämän miäi, ‘Inok ro ko osap orip kon momok anak ori sarwataun itok. Utianik, ko au awateäu. “Is kiro osap Anut nuraun karar sare momin rau. Keseria, is au sarwatau senek wa.” ’ 6Ak Parisi roat keser äiäi, ‘Kiro itok, ko kon momok anak wa saräi.’ Kiro onokus ak Anut nukan ämän tonoi mianik, akan askanain ämän karar epar tainoriäi. 7Ak sätäiäin roat! Anut nukan ämän roianik, areawon ro Aisaia nukas ak mesin epar äiewon. Ko keser jer wewon,

8‘Anut nukas äiewon,

“Kiro roasiret akas erar oiaksaus isan enim rororiäi, utianik, akan woiakas isanun meiäu wa. Ak isan ämän awareäim ak jekur wa tainoriäi. 9Ak kar ron sintore ämän tainoria, ak keser äiäi kiro Anut nukan ämän. Ak sät ämän tainorianik, ak isan enim erar rororiäi!” ’”
Aisaia 29:13

Osap atap atap kis roat ukun kurwareäwon.

(Mak 7:14-23)

10Jisas nukas roasiret sosop urwarnuk, ko siakup kouna, keser awarowon, “Ak okoro ämän awaram roinai, jekur äpu maiei! 11Kar ro ko o jeäu kis Anut nukan amukup ukun wa kureäu. Ronkat aru wou uru rau siräienuk, kon oksaus äiäu kis epar ko ukun kureäu.”

12Kiro ses opok kon tamareäu roat akas ko siakup koianik, keser aurin, “Na kiro ämän aremon mesin Parisi roat ak kiro ämän roianik, akan woiaka aru moin, na kiro äpu ra?”

13Jisas nukas ätäi kon tamareäu roat awarowon, “Isan Moni ko omar oik rau, ko woi orip. O uku nuka ipous wäu wa, kiro erekapu akan kinip orip siräi kuräi. 14Ak kiro utwarona, rawe, kiro roat ak amiak utup, ak kar jaunakat amiak utup apu ätär marau senek wa. Kar ro amuk utup kos kar amuk utup jauk apu ätär murim rai, au jauk ori erek erek owateanik, up uru naieir.”

15Keser äienuk, Pita nukas Jisas keser auruwon, “Na kiro totok ämän onoktapau ik aikota, rowam.”

16Jisas nukas awarowon, “Is ak ämän sosop ätär maromin sinuk, akan ronkat eposek senes saräu wa. 17Ak kiro onok äpu wa ra? Owo o jeäi kiro pimur uru ne raiäu, kiro ätäi pimur uruas koianik, neäu. 18Utianik, ronkat aru woiaka uru raiäu siräienuk, oiaksau opokas peäu, kiro ronkatis karar roasiret epar ukun kurwareäu. 19Woiaka uruas roasiret ak kiro ronkat aru keser oiäi: Ak roasiret akwarona, meiäun ronkateäi, ak ro oin asiret aru maraun ronkateäi, ak karauk memes onok maun ronkateäi, ak osap päu owaun ronkateäi, ak osap aparianik, meswareäu, ak ämän sät äiäun pak, roasiret enmakap ämän maun pak ronkateäi. 20Kiro onok aru kis roasiret ukun kurwareäu. Utianik, ak ipiak an kosorau wa, o jeäin kis roasiret Anut nukan amuk opok ukun wa kurwareäu.”

Kenan asir kar ko Jisas mesin wou epar mowon.

(Mak 7:24-30)

21Jisas ko kiro mena utomoi, kar omsau Taia näu mena pak Saidon näu mena kamuk opok potowon. 22Kar Kenan asir ko kiro mena raiäwon, ko pemara, Jisas auruwon, “Näu ro, na Devit nukan Mokoi, na isanun wonti moinam, is sareir! Isan asinak osou aru nukas erekapu aru mowon rau.”

23Utianik, Jisas nukas kiro asir ätäi kar ämän aurau wa. Kon tamareäu roat akas ko siakup peanik, keser aurin, “Kiro asir ko ik tainoike koi rai, ur orip koura, okon, na ko äsimorta, ätäi manai!”

24Keserna, kos ätäi awarowon, “Israel roasiret ak sipsip senek kamwaraun ro wäpik. Isan moni nukas kiro Israel roasiret akanun karar is äsimoirnuk, kamwaraun koimin.”

25Keser awaronuk, kiro asir ko Jisas siakupai pemara, ate waianik, keser auruwon, “Näu ro, na is sareir.”

26Jisas nukas ätäi keser auruwon, “Ik mokoit akan o oianik, enat wa kure mareäum. Kiro onok aru.”

27Kesernuk, kiro asires Jisas keser auruwon, “Näu ro, kiro epar äiem, utianik, enat ak akan momonakat patan opok o jena, karauk o usip omnokou opok nonuk, akan enat akas kiro o usip jeäi.”

Buk Song 62:12

28Kesernuk, Jisas nukas kiro asir auruwon, “Asir, nan won epar momon kiro näwäu senes! Nan owo onok is na sareisaun airom, kiro sareisam.” Jisas ko kiro asir keser aurnukar, kiro asiren asinak ko ätäi eposek sarewon.

Jisas nukas roasiret sosop sip aru atap atap orip jekwarowon.

29Jisas ko kiro mena utomoi, Galili An Unik kasakup potowon. Ko kar omtapau opok toneanik, tane rawon. 30Karauk roasiret akas karauk roasiret sosop, amiak utup roat, isoraka aru roat, pak oiaka utup roat pak, karauk sip roat pak ak Jisas nuka siakup imware koi maroin. Kos kiro roasiret sip orip erekapu jekwarowon. 31Kesernuk, ak ko kiro onok keserwon aparianik, ak ronkat sosop oin. Oiaka utup roat ak ätäi eposek arein, isiaka mämäinewon roat ak ätäi tuku sarein, amiaka utup roat ak amareanik, osap aparin, wa ariain isorak aru roat ak ätäi ariein, karauk roat ak sip atap atap orip ak eposek sarein. Kesernuk, kiro roasiret akas Israel akan Anut enip rororin.

Jisas nukas roat 4,000 orip o arowon.

(Mak 8:1-10)

32Jisas nukas kon tamareäu roat ur warnuk, kouna, keser awarowon, “Is okoro roasiret ak omre 3 orip o wäpik ik pak erek erar rain apwareanik, woiokti mou. Ak apu opok pote sous meiäiei. Keseria, is erar akan mena äsimwaroita, manau senek wa.”

33Kon tamareäu roat akas ätäi keser aurin, “Ik okoro ro wäpik mena raum, okoro roasiret sosop, ik o erapakan oianik, roasiret arota, jaiei?”

34Jisas nukas ätäi awarowon, “Ak bret esap esap rau?” Akas ätäi aurin, “Ik o sosop oi kowau wa, bret 7 orip pak karauk was eteinanak pak rau.”

35Keserna, Jisas nukas ätäi roasiret omkapai tanewe räi awaronuk, ak tanein. 36Kos bret 7 orip pak was pak oianik, Anut ‘pere’ auruwon. Keserianik, kon tamareäu roat aronuk, akas pak kiro roasiret arona, jein. 37Roasiret ak kiro o jeanik, erekapu nokomaka pewon. Karauk o autau utoin Jisas nukan tamareäu roat akas basket 7 orip oianik, kiro o jein autau joke mona, ok pewon. 38O jein roat ak 4,000 orip, utianik, asiret mokoit pak ak ninarewarau wa.

39Keseria, Jisas nukas kiro roasiret äsimwaronuk, akan mena mane kurena, ko ous oik toneanik, Magadan omnokou opok potowon.